Suomen Palloliiton liittovaltuusto on kokouksessaan 26.11.2010 päättänyt muuttaa lisenssikauden kalenterivuodeksi. Aiemmin jalkapallon lisenssikausi on ollut 1.4-31.3. Ymmärrän hyvin perusteet tähän ja olen jopa ihmetellyt, miksi kausi ei ole aiemmin ollut kalenterivuoden mittainen. Tiedotteessa kerrotaan, että vanhat lisenssit ovat voimassa 31.3.2011 saakka, kuten aiemmin on sovittu. Lisäksi liittovaltuusto päätti pitää peli passien hinnat vuoden 2010 tasolla.
MUTTA nyt unohtui mainita, että seuraava lisenssi onkin voimassa vain 9 kk, eli todellinen lisenssikorotus on 25 % !! Korotus ei yhdelle pelaajalle ole lisenssistä riippuen kuin noin 10 euroa, mutta Suomessa taitaa olla noin 110 000 jalkapallon harrastajaa, eli tällä kerätään noin 1,1 miljoonaa euroa rahaa liiton kassaan. Onko tällainen korotus edes kuluttajaviranomaisen hyväksymä olisi kiva tietää. Olisi myös fiksumpaa, mikäli Palloliitto suoraan kertoisi hölmöilyistään ja perustelisi miksi tämä raha kerätään. Vai onko Palloliitto kasvanut niin suureksi dinosaurukseksi, että tulevaisuudessa on vuosittain kerättävä tuo 1,1 miljoonaa enemmän lisenssirahoja ? Vai maksetaanko tässä väärin valittujen ja erotettujen maajoukkuevalmentajien erorahoja ?
tiistai 30. marraskuuta 2010
lauantai 30. lokakuuta 2010
Vallankahvaan
Olen tässä lukenut jonkin matkaa Jouhkin uutukaista. On pakko myöntää, että olen osassa asioista samaa mieltä. Lähinnä siitä, että suurin tuloerojen kasvu tapahtuu koulutetun ja työssä käyvän väen sekä pääoma- ja korkotuloilla elävien välillä, siis tällä tarkoitan yritysten toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä yms tuloeroa suhteessa korko- ja pääomatuloilla eläviin. Ero ei ole kasvanut palkansaajien välillä suureksi, ei edes suhde palkansaajien ja eri tukimuodoilla elävien välillä ole kasvanut näin suureksi. Jo 3300€ / kk kuukaudessa tienaava maksaa tuloveroa enemmän kuin mitä on pääomaveroprosentti.
Olen samaa mieltä myös siinä, että SDP on unohtanut juuri tuon ryhmän, nuori Demariväki puhuu asiasta, mutta vanhojen partojen toimesta toimitaan eri tavalla. Näitä asiota on myös kirjattu tavoitteisiin, mutta toteutuvatko ne ennekuin nuoret ottavat vallan puolueessa sen kaikilla tasoilla?
Siis nimenomaan ottavat, näin sanoi myös pitkän linjan toverimme Jukka Mikkola :" Ei nuorille valtaa anneta, heidän kuulu se ottaa".
Syksy on osastojen syyskokousten aikaa, eli alkakaamme sieltä mistä kuuluu.
Tyvestä puuhun kiivetään. Nyt meidän pitää rohkeasti ottaa niitä johtokuntapaikkoja osastoissa ja alkaa myös sillä tasolla nuorentaa puolueen toimintaa. Julkisivu on jo nuorennettu Jutan ja Mikaelin avulla.
Hyviä syyskokouksia ja henkilövalintoja.
Olen samaa mieltä myös siinä, että SDP on unohtanut juuri tuon ryhmän, nuori Demariväki puhuu asiasta, mutta vanhojen partojen toimesta toimitaan eri tavalla. Näitä asiota on myös kirjattu tavoitteisiin, mutta toteutuvatko ne ennekuin nuoret ottavat vallan puolueessa sen kaikilla tasoilla?
Siis nimenomaan ottavat, näin sanoi myös pitkän linjan toverimme Jukka Mikkola :" Ei nuorille valtaa anneta, heidän kuulu se ottaa".
Syksy on osastojen syyskokousten aikaa, eli alkakaamme sieltä mistä kuuluu.
Tyvestä puuhun kiivetään. Nyt meidän pitää rohkeasti ottaa niitä johtokuntapaikkoja osastoissa ja alkaa myös sillä tasolla nuorentaa puolueen toimintaa. Julkisivu on jo nuorennettu Jutan ja Mikaelin avulla.
Hyviä syyskokouksia ja henkilövalintoja.
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Taksinkuljettaja jättää invalidin kadulle?
Luin tuossa kotiin tultuani Kulmakunta nimistä lehteä (9.6.2010) ja havaitsin siellä yllä olevan otsikon.
Juttu käsitteli aihetta, että mitä invataksi saa/voi veloittaa pyörätuoliasiakkaan kuljetuksesta, jossa asiakas menee kohteeseen, jossa on portaat eikä hissiä tms apuvälinettä.
Invalidiliitto on uutisen mukaan mielestäni puolittain oikealla asialla. Invalidiliitto nimittäin vaatii, että pitää lailla säätää millaisen maksun invataksi saa ko tyyppisestä keikasta veloittaa. Tällä hetkellä tilanne on villi, eli taksi ei saa periä kuin taksalain mukaisia maksuja, eikä kyseiselle ns porrasvedolle ole hintaa määritelty.
Itse ajoin useita vuosia invataksia 1990-luvun puolivälissä ja jo tuolloin tämä asia aiheutti kuljettajien keskuudessa päänvaivaa.
Itse olen aina pohtinut asiaa täysin toisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat potilasturvallisuus ja kuljettajan oikeusturva.
Ajatellaanpa porrasvetoa asiakkaan ja kuljettajan näkökulmasta. Lähdetään siis vetämään pyörätuolissa kiinni olevaa henkilöä YHDEN kuljettajan toimesta esim toisessa kerroksessa olevaan kerrostaloasuntoon.
Nämä keikat ovat invatakseille arkipäivää. Kuljettajat varmasti osaavat tekniikan vuosien kokemuksella. Huonoselkäiset eivät yleensä invatakseja aja, koska työhön sisältyy niin paljon erilaista nostamista ja avustamista, ettei siinä huonoselkäinen viikkoa pärjää. Siis lähtökohdat näiltä osin ovat ok.
Porrasvedossa on kuitenkin näiden lisäksi lukuisia riskejä. Pyörätuolin kahva voi pettää, renkaan akseli voi pettää, kahvan irtonainen kumi voi irrota, portaissa voi olla jotain liukasta, kuljettaja voi astua harhaan tai jopa niinkin yksinkertainen asia, että kuljettaja itse on jo tasanteella ja asiakas vielä tuolin kanssa portaissa ja joku avaakin vauhdilla oven välikerroksessa.
Lopputulos on todella ikävää sekä kuljettajalle että asiakkaalle. Huonoimmassa tapauksessa asiakas kierii portaat alas ja alatasanteella ei olekaan edessä seinä vaan muodikas lasitus ulos pihalle. Tuloksena vähintään murtumia ja viiltoja laseista, saatikka niitä vammoja jos asiakas ei pysähdykään laseihin, vaan jatkaa matkaansa kadulle saakka.
Asiakkaan vammat ja tuskat lisääntyvät entisestään. Sitten etsitään syyllistä ja sehän löytyy helposti, kuljettajan penkiltä.
Lakiin pitäisi mielestäni saada pykälä, että porrasvetoja ei saa tehdä yksinään, vaan on oltava aina kaksi, toinen ylä- ja toinen alapuolella tuolia. Taksapäätöksen muuttamisen pitää lähteä siitä, että mitä tämä paikalle vain avustamaan ilman kyytiä tullut taksi saa ko tehtävästä veloittaa. Toki myös asiakaan tuoneen kuljettajan pitää saada tehtävästä lisäkorvaus. Tässä pitäisi nyt AKT:n ja Invalidiliiton olla hereillä ja tiukkana. AKT:n tulisi vaatia seuraavaan työehtosopimukseen maininta, että kuljettaja EI SAA porrasvetoja tehdä yksin. Tämän jälkeen lainasäätäjän on pakko löytää menetelmä ja hinta, jolla tuo toinen paikalle tuleva taksi saa korvauksensa.
Kun itse ajoin taksia, niin kieltäydyin jyrkästi porrasvedoista. Toki joku minulle jos joku tokaisi että:” mitä ajat invataksia, jos ei selkäsi kestä porrasvetoja?” Mutta kuten kirjoitin, ei se aina ole siitä selästä kiinni.
Juttu käsitteli aihetta, että mitä invataksi saa/voi veloittaa pyörätuoliasiakkaan kuljetuksesta, jossa asiakas menee kohteeseen, jossa on portaat eikä hissiä tms apuvälinettä.
Invalidiliitto on uutisen mukaan mielestäni puolittain oikealla asialla. Invalidiliitto nimittäin vaatii, että pitää lailla säätää millaisen maksun invataksi saa ko tyyppisestä keikasta veloittaa. Tällä hetkellä tilanne on villi, eli taksi ei saa periä kuin taksalain mukaisia maksuja, eikä kyseiselle ns porrasvedolle ole hintaa määritelty.
Itse ajoin useita vuosia invataksia 1990-luvun puolivälissä ja jo tuolloin tämä asia aiheutti kuljettajien keskuudessa päänvaivaa.
Itse olen aina pohtinut asiaa täysin toisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat potilasturvallisuus ja kuljettajan oikeusturva.
Ajatellaanpa porrasvetoa asiakkaan ja kuljettajan näkökulmasta. Lähdetään siis vetämään pyörätuolissa kiinni olevaa henkilöä YHDEN kuljettajan toimesta esim toisessa kerroksessa olevaan kerrostaloasuntoon.
Nämä keikat ovat invatakseille arkipäivää. Kuljettajat varmasti osaavat tekniikan vuosien kokemuksella. Huonoselkäiset eivät yleensä invatakseja aja, koska työhön sisältyy niin paljon erilaista nostamista ja avustamista, ettei siinä huonoselkäinen viikkoa pärjää. Siis lähtökohdat näiltä osin ovat ok.
Porrasvedossa on kuitenkin näiden lisäksi lukuisia riskejä. Pyörätuolin kahva voi pettää, renkaan akseli voi pettää, kahvan irtonainen kumi voi irrota, portaissa voi olla jotain liukasta, kuljettaja voi astua harhaan tai jopa niinkin yksinkertainen asia, että kuljettaja itse on jo tasanteella ja asiakas vielä tuolin kanssa portaissa ja joku avaakin vauhdilla oven välikerroksessa.
Lopputulos on todella ikävää sekä kuljettajalle että asiakkaalle. Huonoimmassa tapauksessa asiakas kierii portaat alas ja alatasanteella ei olekaan edessä seinä vaan muodikas lasitus ulos pihalle. Tuloksena vähintään murtumia ja viiltoja laseista, saatikka niitä vammoja jos asiakas ei pysähdykään laseihin, vaan jatkaa matkaansa kadulle saakka.
Asiakkaan vammat ja tuskat lisääntyvät entisestään. Sitten etsitään syyllistä ja sehän löytyy helposti, kuljettajan penkiltä.
Lakiin pitäisi mielestäni saada pykälä, että porrasvetoja ei saa tehdä yksinään, vaan on oltava aina kaksi, toinen ylä- ja toinen alapuolella tuolia. Taksapäätöksen muuttamisen pitää lähteä siitä, että mitä tämä paikalle vain avustamaan ilman kyytiä tullut taksi saa ko tehtävästä veloittaa. Toki myös asiakaan tuoneen kuljettajan pitää saada tehtävästä lisäkorvaus. Tässä pitäisi nyt AKT:n ja Invalidiliiton olla hereillä ja tiukkana. AKT:n tulisi vaatia seuraavaan työehtosopimukseen maininta, että kuljettaja EI SAA porrasvetoja tehdä yksin. Tämän jälkeen lainasäätäjän on pakko löytää menetelmä ja hinta, jolla tuo toinen paikalle tuleva taksi saa korvauksensa.
Kun itse ajoin taksia, niin kieltäydyin jyrkästi porrasvedoista. Toki joku minulle jos joku tokaisi että:” mitä ajat invataksia, jos ei selkäsi kestä porrasvetoja?” Mutta kuten kirjoitin, ei se aina ole siitä selästä kiinni.
sunnuntai 2. toukokuuta 2010
Hallinnon keventämistä turkulaisittain
Yksi kuluvan kuntavaalikauden tavoitteita Turussa on hallinnon keventäminen. Itse laskin aikanaan aiheesta leikkiä toteamalla :” Ettei vain tämä keventämien jäisi muutamien virkamiesten painonpudotuksen varaan.”.
Joulukuussa 2009 valtuusto äänesti varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen, äänestystulokseen en sen enempää ota kantaa, kuin toteamalla, että itse olen yhdistämisen kannalla.
Samaisen vuoden joulukuussa kaupunginhallituksessa oli käsiteltävänä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen ja sen aiheuttamat muutokset. Tuohon sisältyi yhtenä osana uusi virka, varhaiskasvatuksen palvelujohtajan virka. Karkeasti eritellen palvelujohtajan tehtävänä olisi hoitaa tilaaja-tuottajamallin vaatimien sopimusten laadinta hallintokunnan ja päiväkotien välillä, eli siis tehdä sopimuksia viraston ja päiväkotien välillä päivähoidon hoitamisesta.
Tällä hetkellä, kun varhaiskasvatus vielä kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen, tehtävää siellä hoitaa palvelujohtaja, jolle kuuluu myös nuoret aikuiset.
Viran perustaminen tuli opetuslautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2010. Opetustoimen nykyinen virkamiesjohto lausui kantanaan lautakunnalle, että ko virkaa ei välttämättä tarvita, vaan nykyinen johto pystyy virkatyönä tekemään palvelujohtajalle määritellyt tehtävät. Osaa lautakunnan jäsenistä, myös syystä, hämmästytti seikka, että sote:n palvelujohtajan nykyiset tehtävät jaetaan kahdelle ihmiselle. Eli onko nykyinen palvelujohtaja todella tehnyt kahden ihmisen työt ja todella paljon ylitöitä, vai onko meillä seuraavaksi, sekä opetus- että sosiaalitoimessa täyttä palkkaa, jopa korkeata sellaista, nauttivat palvelujohtajat joilla ei kuitenkaan ole töitä kuin osa-aikaisesti ?
Opetuslautakunnassa asiasta äänestettiin ja äänestystulos oli 7-3, vain kokoomus kannatti virkaa.SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP vastustivat. Itseäni ilahdutti tulos ja ajatus siitä, että tämän viran tuomat 100 000 euron vuosittaiset kulut voidaan käyttää suoraan lasten hyväksi.
Eivät asiat taasKAAN sujuneet, kuin elokuvissa ja päiväunissa. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä käytti otto-oikeuttaan ko päätökseen kaupunginhallituksen kokouksessa 27.huhtikuuta 2010.
Tuossa kokouksessa kaupunginhallitus yksimielisesti päätti perustaa ko viran, eli ilmeisesti heillä oli viran tarpeellisuudesta parempaa tietoa kuin hallintokunnalla, jolle asia kuuluu.
Omasta mielestäni tuolle 100 000 eurolle olisi todella muutakin käyttöä, samalla rahalla saataisiin esim kaksi koulupsykologia tai kolme koulunkäyntiavustajaa.
Haluaisin kuulla Maija Kytältä ja kokoomuslaisilta luottamushenkilöiltä vilpittömän vastauksen kysymykseeni. ”Miksi kaupunkiin väkisin ajettiin johtajan virka, jonka ko hallintokunnan virkamiesjohto on todennut täysin tarpeettomaksi?.”
Joulukuussa 2009 valtuusto äänesti varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen, äänestystulokseen en sen enempää ota kantaa, kuin toteamalla, että itse olen yhdistämisen kannalla.
Samaisen vuoden joulukuussa kaupunginhallituksessa oli käsiteltävänä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen ja sen aiheuttamat muutokset. Tuohon sisältyi yhtenä osana uusi virka, varhaiskasvatuksen palvelujohtajan virka. Karkeasti eritellen palvelujohtajan tehtävänä olisi hoitaa tilaaja-tuottajamallin vaatimien sopimusten laadinta hallintokunnan ja päiväkotien välillä, eli siis tehdä sopimuksia viraston ja päiväkotien välillä päivähoidon hoitamisesta.
Tällä hetkellä, kun varhaiskasvatus vielä kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen, tehtävää siellä hoitaa palvelujohtaja, jolle kuuluu myös nuoret aikuiset.
Viran perustaminen tuli opetuslautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2010. Opetustoimen nykyinen virkamiesjohto lausui kantanaan lautakunnalle, että ko virkaa ei välttämättä tarvita, vaan nykyinen johto pystyy virkatyönä tekemään palvelujohtajalle määritellyt tehtävät. Osaa lautakunnan jäsenistä, myös syystä, hämmästytti seikka, että sote:n palvelujohtajan nykyiset tehtävät jaetaan kahdelle ihmiselle. Eli onko nykyinen palvelujohtaja todella tehnyt kahden ihmisen työt ja todella paljon ylitöitä, vai onko meillä seuraavaksi, sekä opetus- että sosiaalitoimessa täyttä palkkaa, jopa korkeata sellaista, nauttivat palvelujohtajat joilla ei kuitenkaan ole töitä kuin osa-aikaisesti ?
Opetuslautakunnassa asiasta äänestettiin ja äänestystulos oli 7-3, vain kokoomus kannatti virkaa.SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP vastustivat. Itseäni ilahdutti tulos ja ajatus siitä, että tämän viran tuomat 100 000 euron vuosittaiset kulut voidaan käyttää suoraan lasten hyväksi.
Eivät asiat taasKAAN sujuneet, kuin elokuvissa ja päiväunissa. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä käytti otto-oikeuttaan ko päätökseen kaupunginhallituksen kokouksessa 27.huhtikuuta 2010.
Tuossa kokouksessa kaupunginhallitus yksimielisesti päätti perustaa ko viran, eli ilmeisesti heillä oli viran tarpeellisuudesta parempaa tietoa kuin hallintokunnalla, jolle asia kuuluu.
Omasta mielestäni tuolle 100 000 eurolle olisi todella muutakin käyttöä, samalla rahalla saataisiin esim kaksi koulupsykologia tai kolme koulunkäyntiavustajaa.
Haluaisin kuulla Maija Kytältä ja kokoomuslaisilta luottamushenkilöiltä vilpittömän vastauksen kysymykseeni. ”Miksi kaupunkiin väkisin ajettiin johtajan virka, jonka ko hallintokunnan virkamiesjohto on todennut täysin tarpeettomaksi?.”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)