keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Taksinkuljettaja jättää invalidin kadulle?

Luin tuossa kotiin tultuani Kulmakunta nimistä lehteä (9.6.2010) ja havaitsin siellä yllä olevan otsikon.

Juttu käsitteli aihetta, että mitä invataksi saa/voi veloittaa pyörätuoliasiakkaan kuljetuksesta, jossa asiakas menee kohteeseen, jossa on portaat eikä hissiä tms apuvälinettä.

Invalidiliitto on uutisen mukaan mielestäni puolittain oikealla asialla. Invalidiliitto nimittäin vaatii, että pitää lailla säätää millaisen maksun invataksi saa ko tyyppisestä keikasta veloittaa. Tällä hetkellä tilanne on villi, eli taksi ei saa periä kuin taksalain mukaisia maksuja, eikä kyseiselle ns porrasvedolle ole hintaa määritelty.

Itse ajoin useita vuosia invataksia 1990-luvun puolivälissä ja jo tuolloin tämä asia aiheutti kuljettajien keskuudessa päänvaivaa.

Itse olen aina pohtinut asiaa täysin toisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat potilasturvallisuus ja kuljettajan oikeusturva.

Ajatellaanpa porrasvetoa asiakkaan ja kuljettajan näkökulmasta. Lähdetään siis vetämään pyörätuolissa kiinni olevaa henkilöä YHDEN kuljettajan toimesta esim toisessa kerroksessa olevaan kerrostaloasuntoon.

Nämä keikat ovat invatakseille arkipäivää. Kuljettajat varmasti osaavat tekniikan vuosien kokemuksella. Huonoselkäiset eivät yleensä invatakseja aja, koska työhön sisältyy niin paljon erilaista nostamista ja avustamista, ettei siinä huonoselkäinen viikkoa pärjää. Siis lähtökohdat näiltä osin ovat ok.

Porrasvedossa on kuitenkin näiden lisäksi lukuisia riskejä. Pyörätuolin kahva voi pettää, renkaan akseli voi pettää, kahvan irtonainen kumi voi irrota, portaissa voi olla jotain liukasta, kuljettaja voi astua harhaan tai jopa niinkin yksinkertainen asia, että kuljettaja itse on jo tasanteella ja asiakas vielä tuolin kanssa portaissa ja joku avaakin vauhdilla oven välikerroksessa.

Lopputulos on todella ikävää sekä kuljettajalle että asiakkaalle. Huonoimmassa tapauksessa asiakas kierii portaat alas ja alatasanteella ei olekaan edessä seinä vaan muodikas lasitus ulos pihalle. Tuloksena vähintään murtumia ja viiltoja laseista, saatikka niitä vammoja jos asiakas ei pysähdykään laseihin, vaan jatkaa matkaansa kadulle saakka.

Asiakkaan vammat ja tuskat lisääntyvät entisestään. Sitten etsitään syyllistä ja sehän löytyy helposti, kuljettajan penkiltä.

Lakiin pitäisi mielestäni saada pykälä, että porrasvetoja ei saa tehdä yksinään, vaan on oltava aina kaksi, toinen ylä- ja toinen alapuolella tuolia. Taksapäätöksen muuttamisen pitää lähteä siitä, että mitä tämä paikalle vain avustamaan ilman kyytiä tullut taksi saa ko tehtävästä veloittaa. Toki myös asiakaan tuoneen kuljettajan pitää saada tehtävästä lisäkorvaus. Tässä pitäisi nyt AKT:n ja Invalidiliiton olla hereillä ja tiukkana. AKT:n tulisi vaatia seuraavaan työehtosopimukseen maininta, että kuljettaja EI SAA porrasvetoja tehdä yksin. Tämän jälkeen lainasäätäjän on pakko löytää menetelmä ja hinta, jolla tuo toinen paikalle tuleva taksi saa korvauksensa.

Kun itse ajoin taksia, niin kieltäydyin jyrkästi porrasvedoista. Toki joku minulle jos joku tokaisi että:” mitä ajat invataksia, jos ei selkäsi kestä porrasvetoja?” Mutta kuten kirjoitin, ei se aina ole siitä selästä kiinni.