Yllä olevaan kysymykseen on tullut vastattua moneen kertaan ja aina vilpittömästi ammattiliittoihin uskoen. Perjantainen AKT:n toimintatapa kyllä vesittää voimakkaasti tuota uskoani liittoon, jonka pitäisi ajaa ihmisen asiaa työelämässä.
Suomessa ovat aiemmat sukupolvet taistelleet meille suhteellisen hyvät työehdot. Nyt AKT Timo Rädyn johdolla toimii kaikkia sovittuja pelisääntöjä vastaan.
Räty kutsui koolle AKT:n hallituksen kokoukseen, jonka esityslistaa ei hallitukselle etukäteen toimitettu.
Kokouksessa käsiteltiin AKT:n viestintäpäällikön Hilkka Ahteen väitettyä luottamuspulaa liiton johdon silmissä.
Väitetyn luottamuspulan oli aiheuttanut Ahteen AVI:lle tekemä tutkintapyyntö työpaikkakiusaamisesta ja sen liitolle tuoma negatiivinen julkisuus.
Kokoukseen ei kuitenkaan kutsuttu Ahdetta kuultavaksi, vaan erottamista käsiteltiin ilman hänen kuulemistaan.
Lisäksi lehdissä on kerrottu, että äänestyksessä joka oli hyvinkin tasainen lopputulokseltaan äänien jakautuessa 11-9.
Kokouksessa oli osanottajana kiusaamiskiistan toinen osapuoli Timo Räty, joka otti myös osaa äänestykseen. Rädyn olisi ehdottomasti tullut jäävätä itsensä.
Kaikki tämä toiminta oli lisäksi täysin tarpeetonta ja jopa typerää. Työntekijällä on suoja vastatoimien osalta niin kauan kuin viranomaistutkimukset ovat kesken.
On pitkään puhuttu, että Räty johtaa AKT:tä pelolla. Tämä kyllä todistaa sen asian todeksi. Hallintohan on kuin menneestä Jugoslavista.
SAK:n Lauri Lyly ja SDP:n Mikael Jungner ovat jo tuominneet AKT:n hallituksen toiminnan.
Odotan vastaavia toimia muiltakin liittojohtajilta, vähintään omalta liitoltani PRO liitolta, jonka puheenjohtaja Antti Rinne lupasi ottaa asiaan kantaa lauantaina aikana.
Nyt pitää liittojen olla rintamassa puolustamassa työntekijää, eikä AKT:n hallitusta.
Muuten liitot kyllä menettävät kasvonsa työntekijän puolustajana. AKT jo menetti omansa, säilytetään muiden liittojen kasvot.
Marko Heinonen
lauantai 3. maaliskuuta 2012
lauantai 30. huhtikuuta 2011
Puheeni vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä, vappuna 2011
Rakkaat Toverit
Olemme perinteiseen tapaan kokoontuneet viettämään vappua, suurta työväenjuhlaa. Monille vappuaamuinen käynti haudoilla on pitkä perinne. Minulle tämä on vasta toinen kerta ja olen todella ylpeä mahdollisuudesta saada puhua tässä arvokkaassa tilaisuudessa.
Vuoden 1918 sisällissodasta on kulunut jo yli 90 vuotta. Monissa perheissä, kuten omassani ollaan tilanteessa, jossa ei ole enää elossa olevia sisällissodan kauhuja kokeneita.Hyvä näin. Sota kun ei ole koskaan muistona miellyttävä. Se seikka, että kaikki meistä eivät tunne tuon sodan kokeneita ihmisiä, ei tarkoita ettemmekö voisi tuntea suurta arvostusta siitä, minkä vuoksi sodassa kaatuneet henkensä antoivat. He uskoivat sydämestään vapauteen, tasa-arvoisuuteen ja parempaan huomiseen. Tämän suuren asian muistaminen ja kunnioittaminen on asia, johon meidän tulisi myös tulevat sukupolvet kasvattaa.
Ystävät,
Takana on tuoreessa muistissa vaalit, vaalit joissa ainoa todellinen voittaja oli oikeistopopulismi. Se että hävisimme vaaleissa vähemmän kuin monet muut, ei tarkoita ettemmekö mekin olisi tappion kärsineitä. Pitää muistaa, että työpaikkoja on paljon siirtynyt tehdassaleista ja piippujen varjosta konttoripöytien ja palvelutiskien taakse. Yhä kasvava joukko maamme työläisistä saa nykyään tulonsa muualta kuin perinteisen teollisuuden parista. Nämä koulutetut ihmiset ovat nykyajan työväestöä, joiden hyvinvointi ja oikeudet ovat asia joita emme saa unohtaa. Juuri ennen tätä suurta työväenjuhlaa saimme lehdestä lukea, että meitä varsinais-suomalaisia saattaa kohdata suuren telakkatyöttömyyden lisäksi lähivuosina myös Nokian Salon tehtaan sulkeminen.
Tämä on seurausta siitä, että kansallinen ylpeytemme Nokia siirtyy pala palalta ulkomailta tulleiden johtajien hallintaan, joiden sydän ei syki suomelle, vaan mahdollisimman suurille osaketuotoille.
Toverit
Suomalainen koulutus on maailman huippuluokkaa ja meidän pitää uskoa itseemme ja siihen että tämä korkea koulutustaso tuottaa tulevaisuudessakin osaajia, joiden avulla saamme Suomeen lisää työpaikkoja.
Meidän on jatkossakin pidettävä huolta siitä että korkeatasoinen ja ilmainen koulutus olisi kaikkien suomalaisten oikeus. Emme saa antaa maailmallakin arvostettua koulujärjestelmäämme markkinavoimien käsiin. Meidän tulisi myös huolehtia siitä, ettemme kouluta nuoriamme työttömiksi, vaan että yhteiskuntamme saisi pidettyä heidät kiinni elämässä ja toimeentulossa. Nuorille pitää pystyä järjestämään joko koulutusta tai työtä. Yhä kasvava joukko nuoria eläkeläisiä on ongelma, johon meidän pitää pystyä vaikuttamaan. Emme saa antaa yrityselämän tuottovaatimusten tuhota kymmeniä tuhansia työuria.
Toverit hyvää vappua, työväen juhlaa.
Olemme perinteiseen tapaan kokoontuneet viettämään vappua, suurta työväenjuhlaa. Monille vappuaamuinen käynti haudoilla on pitkä perinne. Minulle tämä on vasta toinen kerta ja olen todella ylpeä mahdollisuudesta saada puhua tässä arvokkaassa tilaisuudessa.
Vuoden 1918 sisällissodasta on kulunut jo yli 90 vuotta. Monissa perheissä, kuten omassani ollaan tilanteessa, jossa ei ole enää elossa olevia sisällissodan kauhuja kokeneita.Hyvä näin. Sota kun ei ole koskaan muistona miellyttävä. Se seikka, että kaikki meistä eivät tunne tuon sodan kokeneita ihmisiä, ei tarkoita ettemmekö voisi tuntea suurta arvostusta siitä, minkä vuoksi sodassa kaatuneet henkensä antoivat. He uskoivat sydämestään vapauteen, tasa-arvoisuuteen ja parempaan huomiseen. Tämän suuren asian muistaminen ja kunnioittaminen on asia, johon meidän tulisi myös tulevat sukupolvet kasvattaa.
Ystävät,
Takana on tuoreessa muistissa vaalit, vaalit joissa ainoa todellinen voittaja oli oikeistopopulismi. Se että hävisimme vaaleissa vähemmän kuin monet muut, ei tarkoita ettemmekö mekin olisi tappion kärsineitä. Pitää muistaa, että työpaikkoja on paljon siirtynyt tehdassaleista ja piippujen varjosta konttoripöytien ja palvelutiskien taakse. Yhä kasvava joukko maamme työläisistä saa nykyään tulonsa muualta kuin perinteisen teollisuuden parista. Nämä koulutetut ihmiset ovat nykyajan työväestöä, joiden hyvinvointi ja oikeudet ovat asia joita emme saa unohtaa. Juuri ennen tätä suurta työväenjuhlaa saimme lehdestä lukea, että meitä varsinais-suomalaisia saattaa kohdata suuren telakkatyöttömyyden lisäksi lähivuosina myös Nokian Salon tehtaan sulkeminen.
Tämä on seurausta siitä, että kansallinen ylpeytemme Nokia siirtyy pala palalta ulkomailta tulleiden johtajien hallintaan, joiden sydän ei syki suomelle, vaan mahdollisimman suurille osaketuotoille.
Toverit
Suomalainen koulutus on maailman huippuluokkaa ja meidän pitää uskoa itseemme ja siihen että tämä korkea koulutustaso tuottaa tulevaisuudessakin osaajia, joiden avulla saamme Suomeen lisää työpaikkoja.
Meidän on jatkossakin pidettävä huolta siitä että korkeatasoinen ja ilmainen koulutus olisi kaikkien suomalaisten oikeus. Emme saa antaa maailmallakin arvostettua koulujärjestelmäämme markkinavoimien käsiin. Meidän tulisi myös huolehtia siitä, ettemme kouluta nuoriamme työttömiksi, vaan että yhteiskuntamme saisi pidettyä heidät kiinni elämässä ja toimeentulossa. Nuorille pitää pystyä järjestämään joko koulutusta tai työtä. Yhä kasvava joukko nuoria eläkeläisiä on ongelma, johon meidän pitää pystyä vaikuttamaan. Emme saa antaa yrityselämän tuottovaatimusten tuhota kymmeniä tuhansia työuria.
Rakkaat ystävät meidän tulee taistella aatteemme puolesta, kuten sodassa kaatuneet. Näin voimme omalta osaltamme varmistaa jälkipolville tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen Suomen.
Toverit hyvää vappua, työväen juhlaa.
maanantai 10. tammikuuta 2011
Kaukolämpöä myytävänä
Turussa ja ympäristössäkin tehdään suunnittelu- ja valmistelutyötä liittyen alueen kaukolämpöverkkojen ja tuotannon yhdistämisestä saman yhtiön alle.
Mukana hankkeessa ovat Turku Energia, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit, sekä Fortum. Tilannetta ja sen kehittymistä tulee seurata tarkasti. Miksi päästäisimme Fortumin osakkaaksi kaukolämpöverkkoon, jonka Turkulaiset veronmaksajat ovat maksaneet Turun Energialaitoksen aikana ja jonka kulut on jo kertaalleen maksettu. Nyt se verkko ei enää maksa lisää, vaan lähinnä tuottaa tuloja siirtomaksujen muodossa.
Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa Turku Energia omistaa Turun kaukolämpöverkon, Orikedon hakevoimalan, Kakolanmäen lämpöpumpun sekä muutamia öljyllä toimivia varavoimaloita tasamaan lämmöntarvetta kylminä aikoina.
Turun Seudun Kaukolämpö Oy (TSK) on yhtiö joka omistaa ja hallinnoi lähinnä Fortumin Naantalin voimalasta lähtevää n23km pitkää kaukolämmön siirtotunnelia. Yhtiön osakkaina ovat Fortum 30%, Turku Energia 60,75% ja Kaarinan 3%, Raision 4,25% sekä Naantalin 2% kaupungit.
Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy (TSME) perustettiin edistämään maakaasun ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa.
Yhtiön osakkaina ovat Fortum 42,5%, Turku Energia 42,5% ja Kaarinan 3%, Raision 9% sekä Naantalin 3% kaupungit
Maakaasuputkea ei Turun alueelle saatu, kuten ei myöskään uutta jätteenpolttolaitosta joka olisi lämpöä tuottanut, näin tämän yhtiön toiminta on tällä hetkellä vähäistä.
Suunnitelmassa on käsittääkseni tarkoituksena siirtää Fortumin Naantalin voimalaitos, Orikedon hakevoimala ja Kakolanmäen lämpöpumppu TSME:n omistukseen.
Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n hallinnoitavaksi tulisi kaukolämmön siirto ja jakelu, eli nykyinen siirtotunneli ja kuntien omat jakeluverkot, tämä tapahtuu ostamalla verkot kunnilta ja Turku Energialta.
Kuullostaa järkevältä eikö vaan ?
Mikä sitten mättää ?
Mikä on Fortumin tarve olla mukana ?
Fortumin Naantalin voimalaitos on jo suhteellisen iäkäs, 50 vuotias, eli siis parhaat vuotensa ilman muuta nähnyt laitos. Lähtemällä hankkeeseen mukaan Fortum varmistaa että voimalalle on asiakas myös tulevaisuudessa. Laitoksen kapasiteetista n 75-80% tulee Turkuun. Eli ollaan tilanteessa jossa Fortum on ilman ostavaa asiakasta, jos Turku Energia rakentaa itse voimalan tai tekee jonkun muun tuottajan kanssa sopimuksen kaukolämmön tuotannosta.
Kauppaa tehtäessä tulisi varmistaa, ettei Naantalin voimalan arvoon eksy mukaan lämpökauppa. Laitoksen arvo pitäisi mitata syöttöputken alkupäähän, jolloin hinta sisältää voimalaitoksen todellisen teknisenarvon.
Alueen ainoa osaaminen kaukolämmön siirron huollosta ja ylläpidosta on myös Turku Energialla, eli tämänkin tietotaito siirtyisi uuteen yhtiöön, eli tälle pitää myös olla hinta.
Helmikuussa 2010 oli lehdessä kirjoitus jonka mukaan Turku Energia suunnittelee Pansioon lämpövoimalaa, luonnonsuojelualueelle. Tämä uutinen lienee tarkoituksella liikkeelle laskettu uutisankka, jonka tarkoitus oli vain osoittaa, ettei olisi vaihtoehtoa nyt suunnitellulle yhteishankkeelle. Syyskuussa Turku Energian TJ Vaittinen kirjoitti lehdessä, että Pansion voimalaitos on toissijainen ratkaisu yhteistyöhankkeeseen nähden.
On olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin voimala Pansiossa tai naimakauppa Fortumin kanssa.
On olemassa vaihtoehto jota muuallakin käytetään. Kaupunki kilpailuttaa lämmöntoimittajan ja sitoutuu ostamaan ko toimittajalta lämpöä pitkälle tulevaisuuteen. Kyllä halukkaita lämmöntoimittajia tämän kokoiselle alueelle löytyy muitakin kuin Fortum.
Jos nyt lähdemme mukaan hankkeeseen, jossa yhtenä jakeluverkon osakkaana on merkittävällä osuudella yksi lämpöä tuottava pörssiyhtiö, niin onko meillä tulevaisuudessa mahdollista harkita kaukolämmön ostamista joltakin muulta toimittajalta. Pahaa pelkään ettei.
Jo olemassa olevan kaukolämpöverkon edes osittainen myynti suurelle pörssiyhtiölle on huonoa kauppaa, koska ei alueelle helpolla löydy yritystä joka alkaisi rakentaa tänne toista kaukolämpöverkkoa jo olemassa olevan rinnalle. Sen sijaan olemme päästämässä Fortum apajalle jota ei asiakas voi edes kilpailuttaa, eli kaukolämmönsiirtoon. Kaukolämmönsiirtohan on kuten sähkösiirtokin bisnestä jossa palveluntoimittajaa ei kuluttaja, oli sitten yritys tai yksityishenkilö voi valita.
Jo tällä hetkellä maksamme Turussa kaukolämmöstä enemmän kuin muualla, siksi alueelle tulee pieniä lämmön alueelliseen jakeluun keskittyviä yrityksiä, esim Varissuolle ja Runosmäkeen.
Fortum on julkisesti ilmoittanut tuottotavoitteekseen 12%, näillä monopoliasemilla kaukolämpöhinnoittelussa siihen on helppo päästä, kun tuotanto ja jakelu olisi Fortumin hallussa.
Suurena vaarana on myös että yhdistymisestä uudelle yhtiölle tulevien lainojen kustannukset siirtyvät kuluttajien maksettavaksi nousevien lämmönsiirtokulujen muodossa.
Asian sulattamista ei helpota se, että kauppaa ovat valmistelemassa Turku Energian ja alueen puolesta miehet joilla on kohtuullisen suuri osakeomistus Fortumissa ja silti he saavat palkkansa Turku Energialta ja TSME:ltä. Turku Energia ylemmät toimihenkilöt, jotka todellakin asioista ymmärtävät keskivertopäättäjää enemmän, eivät pyynnöistään huolimatta ole saaneet yhtiön johdolta tarkkoja tietoja ja lukuja mihin laskelmat perustuvat, tämä todella hämmästyttää.
Mukana hankkeessa ovat Turku Energia, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit, sekä Fortum. Tilannetta ja sen kehittymistä tulee seurata tarkasti. Miksi päästäisimme Fortumin osakkaaksi kaukolämpöverkkoon, jonka Turkulaiset veronmaksajat ovat maksaneet Turun Energialaitoksen aikana ja jonka kulut on jo kertaalleen maksettu. Nyt se verkko ei enää maksa lisää, vaan lähinnä tuottaa tuloja siirtomaksujen muodossa.
Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa Turku Energia omistaa Turun kaukolämpöverkon, Orikedon hakevoimalan, Kakolanmäen lämpöpumpun sekä muutamia öljyllä toimivia varavoimaloita tasamaan lämmöntarvetta kylminä aikoina.
Turun Seudun Kaukolämpö Oy (TSK) on yhtiö joka omistaa ja hallinnoi lähinnä Fortumin Naantalin voimalasta lähtevää n23km pitkää kaukolämmön siirtotunnelia. Yhtiön osakkaina ovat Fortum 30%, Turku Energia 60,75% ja Kaarinan 3%, Raision 4,25% sekä Naantalin 2% kaupungit.
Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy (TSME) perustettiin edistämään maakaasun ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa.
Yhtiön osakkaina ovat Fortum 42,5%, Turku Energia 42,5% ja Kaarinan 3%, Raision 9% sekä Naantalin 3% kaupungit
Maakaasuputkea ei Turun alueelle saatu, kuten ei myöskään uutta jätteenpolttolaitosta joka olisi lämpöä tuottanut, näin tämän yhtiön toiminta on tällä hetkellä vähäistä.
Suunnitelmassa on käsittääkseni tarkoituksena siirtää Fortumin Naantalin voimalaitos, Orikedon hakevoimala ja Kakolanmäen lämpöpumppu TSME:n omistukseen.
Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n hallinnoitavaksi tulisi kaukolämmön siirto ja jakelu, eli nykyinen siirtotunneli ja kuntien omat jakeluverkot, tämä tapahtuu ostamalla verkot kunnilta ja Turku Energialta.
Kuullostaa järkevältä eikö vaan ?
Mikä sitten mättää ?
Mikä on Fortumin tarve olla mukana ?
Fortumin Naantalin voimalaitos on jo suhteellisen iäkäs, 50 vuotias, eli siis parhaat vuotensa ilman muuta nähnyt laitos. Lähtemällä hankkeeseen mukaan Fortum varmistaa että voimalalle on asiakas myös tulevaisuudessa. Laitoksen kapasiteetista n 75-80% tulee Turkuun. Eli ollaan tilanteessa jossa Fortum on ilman ostavaa asiakasta, jos Turku Energia rakentaa itse voimalan tai tekee jonkun muun tuottajan kanssa sopimuksen kaukolämmön tuotannosta.
Kauppaa tehtäessä tulisi varmistaa, ettei Naantalin voimalan arvoon eksy mukaan lämpökauppa. Laitoksen arvo pitäisi mitata syöttöputken alkupäähän, jolloin hinta sisältää voimalaitoksen todellisen teknisenarvon.
Alueen ainoa osaaminen kaukolämmön siirron huollosta ja ylläpidosta on myös Turku Energialla, eli tämänkin tietotaito siirtyisi uuteen yhtiöön, eli tälle pitää myös olla hinta.
Helmikuussa 2010 oli lehdessä kirjoitus jonka mukaan Turku Energia suunnittelee Pansioon lämpövoimalaa, luonnonsuojelualueelle. Tämä uutinen lienee tarkoituksella liikkeelle laskettu uutisankka, jonka tarkoitus oli vain osoittaa, ettei olisi vaihtoehtoa nyt suunnitellulle yhteishankkeelle. Syyskuussa Turku Energian TJ Vaittinen kirjoitti lehdessä, että Pansion voimalaitos on toissijainen ratkaisu yhteistyöhankkeeseen nähden.
On olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin voimala Pansiossa tai naimakauppa Fortumin kanssa.
On olemassa vaihtoehto jota muuallakin käytetään. Kaupunki kilpailuttaa lämmöntoimittajan ja sitoutuu ostamaan ko toimittajalta lämpöä pitkälle tulevaisuuteen. Kyllä halukkaita lämmöntoimittajia tämän kokoiselle alueelle löytyy muitakin kuin Fortum.
Jos nyt lähdemme mukaan hankkeeseen, jossa yhtenä jakeluverkon osakkaana on merkittävällä osuudella yksi lämpöä tuottava pörssiyhtiö, niin onko meillä tulevaisuudessa mahdollista harkita kaukolämmön ostamista joltakin muulta toimittajalta. Pahaa pelkään ettei.
Jo olemassa olevan kaukolämpöverkon edes osittainen myynti suurelle pörssiyhtiölle on huonoa kauppaa, koska ei alueelle helpolla löydy yritystä joka alkaisi rakentaa tänne toista kaukolämpöverkkoa jo olemassa olevan rinnalle. Sen sijaan olemme päästämässä Fortum apajalle jota ei asiakas voi edes kilpailuttaa, eli kaukolämmönsiirtoon. Kaukolämmönsiirtohan on kuten sähkösiirtokin bisnestä jossa palveluntoimittajaa ei kuluttaja, oli sitten yritys tai yksityishenkilö voi valita.
Jo tällä hetkellä maksamme Turussa kaukolämmöstä enemmän kuin muualla, siksi alueelle tulee pieniä lämmön alueelliseen jakeluun keskittyviä yrityksiä, esim Varissuolle ja Runosmäkeen.
Fortum on julkisesti ilmoittanut tuottotavoitteekseen 12%, näillä monopoliasemilla kaukolämpöhinnoittelussa siihen on helppo päästä, kun tuotanto ja jakelu olisi Fortumin hallussa.
Suurena vaarana on myös että yhdistymisestä uudelle yhtiölle tulevien lainojen kustannukset siirtyvät kuluttajien maksettavaksi nousevien lämmönsiirtokulujen muodossa.
Asian sulattamista ei helpota se, että kauppaa ovat valmistelemassa Turku Energian ja alueen puolesta miehet joilla on kohtuullisen suuri osakeomistus Fortumissa ja silti he saavat palkkansa Turku Energialta ja TSME:ltä. Turku Energia ylemmät toimihenkilöt, jotka todellakin asioista ymmärtävät keskivertopäättäjää enemmän, eivät pyynnöistään huolimatta ole saaneet yhtiön johdolta tarkkoja tietoja ja lukuja mihin laskelmat perustuvat, tämä todella hämmästyttää.
tiistai 30. marraskuuta 2010
Harrastajat maksamaan erotettujen maajoukkuevalmentajien palkkoja?
Suomen Palloliiton liittovaltuusto on kokouksessaan 26.11.2010 päättänyt muuttaa lisenssikauden kalenterivuodeksi. Aiemmin jalkapallon lisenssikausi on ollut 1.4-31.3. Ymmärrän hyvin perusteet tähän ja olen jopa ihmetellyt, miksi kausi ei ole aiemmin ollut kalenterivuoden mittainen. Tiedotteessa kerrotaan, että vanhat lisenssit ovat voimassa 31.3.2011 saakka, kuten aiemmin on sovittu. Lisäksi liittovaltuusto päätti pitää peli passien hinnat vuoden 2010 tasolla.
MUTTA nyt unohtui mainita, että seuraava lisenssi onkin voimassa vain 9 kk, eli todellinen lisenssikorotus on 25 % !! Korotus ei yhdelle pelaajalle ole lisenssistä riippuen kuin noin 10 euroa, mutta Suomessa taitaa olla noin 110 000 jalkapallon harrastajaa, eli tällä kerätään noin 1,1 miljoonaa euroa rahaa liiton kassaan. Onko tällainen korotus edes kuluttajaviranomaisen hyväksymä olisi kiva tietää. Olisi myös fiksumpaa, mikäli Palloliitto suoraan kertoisi hölmöilyistään ja perustelisi miksi tämä raha kerätään. Vai onko Palloliitto kasvanut niin suureksi dinosaurukseksi, että tulevaisuudessa on vuosittain kerättävä tuo 1,1 miljoonaa enemmän lisenssirahoja ? Vai maksetaanko tässä väärin valittujen ja erotettujen maajoukkuevalmentajien erorahoja ?
MUTTA nyt unohtui mainita, että seuraava lisenssi onkin voimassa vain 9 kk, eli todellinen lisenssikorotus on 25 % !! Korotus ei yhdelle pelaajalle ole lisenssistä riippuen kuin noin 10 euroa, mutta Suomessa taitaa olla noin 110 000 jalkapallon harrastajaa, eli tällä kerätään noin 1,1 miljoonaa euroa rahaa liiton kassaan. Onko tällainen korotus edes kuluttajaviranomaisen hyväksymä olisi kiva tietää. Olisi myös fiksumpaa, mikäli Palloliitto suoraan kertoisi hölmöilyistään ja perustelisi miksi tämä raha kerätään. Vai onko Palloliitto kasvanut niin suureksi dinosaurukseksi, että tulevaisuudessa on vuosittain kerättävä tuo 1,1 miljoonaa enemmän lisenssirahoja ? Vai maksetaanko tässä väärin valittujen ja erotettujen maajoukkuevalmentajien erorahoja ?
lauantai 30. lokakuuta 2010
Vallankahvaan
Olen tässä lukenut jonkin matkaa Jouhkin uutukaista. On pakko myöntää, että olen osassa asioista samaa mieltä. Lähinnä siitä, että suurin tuloerojen kasvu tapahtuu koulutetun ja työssä käyvän väen sekä pääoma- ja korkotuloilla elävien välillä, siis tällä tarkoitan yritysten toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä yms tuloeroa suhteessa korko- ja pääomatuloilla eläviin. Ero ei ole kasvanut palkansaajien välillä suureksi, ei edes suhde palkansaajien ja eri tukimuodoilla elävien välillä ole kasvanut näin suureksi. Jo 3300€ / kk kuukaudessa tienaava maksaa tuloveroa enemmän kuin mitä on pääomaveroprosentti.
Olen samaa mieltä myös siinä, että SDP on unohtanut juuri tuon ryhmän, nuori Demariväki puhuu asiasta, mutta vanhojen partojen toimesta toimitaan eri tavalla. Näitä asiota on myös kirjattu tavoitteisiin, mutta toteutuvatko ne ennekuin nuoret ottavat vallan puolueessa sen kaikilla tasoilla?
Siis nimenomaan ottavat, näin sanoi myös pitkän linjan toverimme Jukka Mikkola :" Ei nuorille valtaa anneta, heidän kuulu se ottaa".
Syksy on osastojen syyskokousten aikaa, eli alkakaamme sieltä mistä kuuluu.
Tyvestä puuhun kiivetään. Nyt meidän pitää rohkeasti ottaa niitä johtokuntapaikkoja osastoissa ja alkaa myös sillä tasolla nuorentaa puolueen toimintaa. Julkisivu on jo nuorennettu Jutan ja Mikaelin avulla.
Hyviä syyskokouksia ja henkilövalintoja.
Olen samaa mieltä myös siinä, että SDP on unohtanut juuri tuon ryhmän, nuori Demariväki puhuu asiasta, mutta vanhojen partojen toimesta toimitaan eri tavalla. Näitä asiota on myös kirjattu tavoitteisiin, mutta toteutuvatko ne ennekuin nuoret ottavat vallan puolueessa sen kaikilla tasoilla?
Siis nimenomaan ottavat, näin sanoi myös pitkän linjan toverimme Jukka Mikkola :" Ei nuorille valtaa anneta, heidän kuulu se ottaa".
Syksy on osastojen syyskokousten aikaa, eli alkakaamme sieltä mistä kuuluu.
Tyvestä puuhun kiivetään. Nyt meidän pitää rohkeasti ottaa niitä johtokuntapaikkoja osastoissa ja alkaa myös sillä tasolla nuorentaa puolueen toimintaa. Julkisivu on jo nuorennettu Jutan ja Mikaelin avulla.
Hyviä syyskokouksia ja henkilövalintoja.
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Taksinkuljettaja jättää invalidin kadulle?
Luin tuossa kotiin tultuani Kulmakunta nimistä lehteä (9.6.2010) ja havaitsin siellä yllä olevan otsikon.
Juttu käsitteli aihetta, että mitä invataksi saa/voi veloittaa pyörätuoliasiakkaan kuljetuksesta, jossa asiakas menee kohteeseen, jossa on portaat eikä hissiä tms apuvälinettä.
Invalidiliitto on uutisen mukaan mielestäni puolittain oikealla asialla. Invalidiliitto nimittäin vaatii, että pitää lailla säätää millaisen maksun invataksi saa ko tyyppisestä keikasta veloittaa. Tällä hetkellä tilanne on villi, eli taksi ei saa periä kuin taksalain mukaisia maksuja, eikä kyseiselle ns porrasvedolle ole hintaa määritelty.
Itse ajoin useita vuosia invataksia 1990-luvun puolivälissä ja jo tuolloin tämä asia aiheutti kuljettajien keskuudessa päänvaivaa.
Itse olen aina pohtinut asiaa täysin toisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat potilasturvallisuus ja kuljettajan oikeusturva.
Ajatellaanpa porrasvetoa asiakkaan ja kuljettajan näkökulmasta. Lähdetään siis vetämään pyörätuolissa kiinni olevaa henkilöä YHDEN kuljettajan toimesta esim toisessa kerroksessa olevaan kerrostaloasuntoon.
Nämä keikat ovat invatakseille arkipäivää. Kuljettajat varmasti osaavat tekniikan vuosien kokemuksella. Huonoselkäiset eivät yleensä invatakseja aja, koska työhön sisältyy niin paljon erilaista nostamista ja avustamista, ettei siinä huonoselkäinen viikkoa pärjää. Siis lähtökohdat näiltä osin ovat ok.
Porrasvedossa on kuitenkin näiden lisäksi lukuisia riskejä. Pyörätuolin kahva voi pettää, renkaan akseli voi pettää, kahvan irtonainen kumi voi irrota, portaissa voi olla jotain liukasta, kuljettaja voi astua harhaan tai jopa niinkin yksinkertainen asia, että kuljettaja itse on jo tasanteella ja asiakas vielä tuolin kanssa portaissa ja joku avaakin vauhdilla oven välikerroksessa.
Lopputulos on todella ikävää sekä kuljettajalle että asiakkaalle. Huonoimmassa tapauksessa asiakas kierii portaat alas ja alatasanteella ei olekaan edessä seinä vaan muodikas lasitus ulos pihalle. Tuloksena vähintään murtumia ja viiltoja laseista, saatikka niitä vammoja jos asiakas ei pysähdykään laseihin, vaan jatkaa matkaansa kadulle saakka.
Asiakkaan vammat ja tuskat lisääntyvät entisestään. Sitten etsitään syyllistä ja sehän löytyy helposti, kuljettajan penkiltä.
Lakiin pitäisi mielestäni saada pykälä, että porrasvetoja ei saa tehdä yksinään, vaan on oltava aina kaksi, toinen ylä- ja toinen alapuolella tuolia. Taksapäätöksen muuttamisen pitää lähteä siitä, että mitä tämä paikalle vain avustamaan ilman kyytiä tullut taksi saa ko tehtävästä veloittaa. Toki myös asiakaan tuoneen kuljettajan pitää saada tehtävästä lisäkorvaus. Tässä pitäisi nyt AKT:n ja Invalidiliiton olla hereillä ja tiukkana. AKT:n tulisi vaatia seuraavaan työehtosopimukseen maininta, että kuljettaja EI SAA porrasvetoja tehdä yksin. Tämän jälkeen lainasäätäjän on pakko löytää menetelmä ja hinta, jolla tuo toinen paikalle tuleva taksi saa korvauksensa.
Kun itse ajoin taksia, niin kieltäydyin jyrkästi porrasvedoista. Toki joku minulle jos joku tokaisi että:” mitä ajat invataksia, jos ei selkäsi kestä porrasvetoja?” Mutta kuten kirjoitin, ei se aina ole siitä selästä kiinni.
Juttu käsitteli aihetta, että mitä invataksi saa/voi veloittaa pyörätuoliasiakkaan kuljetuksesta, jossa asiakas menee kohteeseen, jossa on portaat eikä hissiä tms apuvälinettä.
Invalidiliitto on uutisen mukaan mielestäni puolittain oikealla asialla. Invalidiliitto nimittäin vaatii, että pitää lailla säätää millaisen maksun invataksi saa ko tyyppisestä keikasta veloittaa. Tällä hetkellä tilanne on villi, eli taksi ei saa periä kuin taksalain mukaisia maksuja, eikä kyseiselle ns porrasvedolle ole hintaa määritelty.
Itse ajoin useita vuosia invataksia 1990-luvun puolivälissä ja jo tuolloin tämä asia aiheutti kuljettajien keskuudessa päänvaivaa.
Itse olen aina pohtinut asiaa täysin toisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat potilasturvallisuus ja kuljettajan oikeusturva.
Ajatellaanpa porrasvetoa asiakkaan ja kuljettajan näkökulmasta. Lähdetään siis vetämään pyörätuolissa kiinni olevaa henkilöä YHDEN kuljettajan toimesta esim toisessa kerroksessa olevaan kerrostaloasuntoon.
Nämä keikat ovat invatakseille arkipäivää. Kuljettajat varmasti osaavat tekniikan vuosien kokemuksella. Huonoselkäiset eivät yleensä invatakseja aja, koska työhön sisältyy niin paljon erilaista nostamista ja avustamista, ettei siinä huonoselkäinen viikkoa pärjää. Siis lähtökohdat näiltä osin ovat ok.
Porrasvedossa on kuitenkin näiden lisäksi lukuisia riskejä. Pyörätuolin kahva voi pettää, renkaan akseli voi pettää, kahvan irtonainen kumi voi irrota, portaissa voi olla jotain liukasta, kuljettaja voi astua harhaan tai jopa niinkin yksinkertainen asia, että kuljettaja itse on jo tasanteella ja asiakas vielä tuolin kanssa portaissa ja joku avaakin vauhdilla oven välikerroksessa.
Lopputulos on todella ikävää sekä kuljettajalle että asiakkaalle. Huonoimmassa tapauksessa asiakas kierii portaat alas ja alatasanteella ei olekaan edessä seinä vaan muodikas lasitus ulos pihalle. Tuloksena vähintään murtumia ja viiltoja laseista, saatikka niitä vammoja jos asiakas ei pysähdykään laseihin, vaan jatkaa matkaansa kadulle saakka.
Asiakkaan vammat ja tuskat lisääntyvät entisestään. Sitten etsitään syyllistä ja sehän löytyy helposti, kuljettajan penkiltä.
Lakiin pitäisi mielestäni saada pykälä, että porrasvetoja ei saa tehdä yksinään, vaan on oltava aina kaksi, toinen ylä- ja toinen alapuolella tuolia. Taksapäätöksen muuttamisen pitää lähteä siitä, että mitä tämä paikalle vain avustamaan ilman kyytiä tullut taksi saa ko tehtävästä veloittaa. Toki myös asiakaan tuoneen kuljettajan pitää saada tehtävästä lisäkorvaus. Tässä pitäisi nyt AKT:n ja Invalidiliiton olla hereillä ja tiukkana. AKT:n tulisi vaatia seuraavaan työehtosopimukseen maininta, että kuljettaja EI SAA porrasvetoja tehdä yksin. Tämän jälkeen lainasäätäjän on pakko löytää menetelmä ja hinta, jolla tuo toinen paikalle tuleva taksi saa korvauksensa.
Kun itse ajoin taksia, niin kieltäydyin jyrkästi porrasvedoista. Toki joku minulle jos joku tokaisi että:” mitä ajat invataksia, jos ei selkäsi kestä porrasvetoja?” Mutta kuten kirjoitin, ei se aina ole siitä selästä kiinni.
sunnuntai 2. toukokuuta 2010
Hallinnon keventämistä turkulaisittain
Yksi kuluvan kuntavaalikauden tavoitteita Turussa on hallinnon keventäminen. Itse laskin aikanaan aiheesta leikkiä toteamalla :” Ettei vain tämä keventämien jäisi muutamien virkamiesten painonpudotuksen varaan.”.
Joulukuussa 2009 valtuusto äänesti varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen, äänestystulokseen en sen enempää ota kantaa, kuin toteamalla, että itse olen yhdistämisen kannalla.
Samaisen vuoden joulukuussa kaupunginhallituksessa oli käsiteltävänä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen ja sen aiheuttamat muutokset. Tuohon sisältyi yhtenä osana uusi virka, varhaiskasvatuksen palvelujohtajan virka. Karkeasti eritellen palvelujohtajan tehtävänä olisi hoitaa tilaaja-tuottajamallin vaatimien sopimusten laadinta hallintokunnan ja päiväkotien välillä, eli siis tehdä sopimuksia viraston ja päiväkotien välillä päivähoidon hoitamisesta.
Tällä hetkellä, kun varhaiskasvatus vielä kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen, tehtävää siellä hoitaa palvelujohtaja, jolle kuuluu myös nuoret aikuiset.
Viran perustaminen tuli opetuslautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2010. Opetustoimen nykyinen virkamiesjohto lausui kantanaan lautakunnalle, että ko virkaa ei välttämättä tarvita, vaan nykyinen johto pystyy virkatyönä tekemään palvelujohtajalle määritellyt tehtävät. Osaa lautakunnan jäsenistä, myös syystä, hämmästytti seikka, että sote:n palvelujohtajan nykyiset tehtävät jaetaan kahdelle ihmiselle. Eli onko nykyinen palvelujohtaja todella tehnyt kahden ihmisen työt ja todella paljon ylitöitä, vai onko meillä seuraavaksi, sekä opetus- että sosiaalitoimessa täyttä palkkaa, jopa korkeata sellaista, nauttivat palvelujohtajat joilla ei kuitenkaan ole töitä kuin osa-aikaisesti ?
Opetuslautakunnassa asiasta äänestettiin ja äänestystulos oli 7-3, vain kokoomus kannatti virkaa.SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP vastustivat. Itseäni ilahdutti tulos ja ajatus siitä, että tämän viran tuomat 100 000 euron vuosittaiset kulut voidaan käyttää suoraan lasten hyväksi.
Eivät asiat taasKAAN sujuneet, kuin elokuvissa ja päiväunissa. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä käytti otto-oikeuttaan ko päätökseen kaupunginhallituksen kokouksessa 27.huhtikuuta 2010.
Tuossa kokouksessa kaupunginhallitus yksimielisesti päätti perustaa ko viran, eli ilmeisesti heillä oli viran tarpeellisuudesta parempaa tietoa kuin hallintokunnalla, jolle asia kuuluu.
Omasta mielestäni tuolle 100 000 eurolle olisi todella muutakin käyttöä, samalla rahalla saataisiin esim kaksi koulupsykologia tai kolme koulunkäyntiavustajaa.
Haluaisin kuulla Maija Kytältä ja kokoomuslaisilta luottamushenkilöiltä vilpittömän vastauksen kysymykseeni. ”Miksi kaupunkiin väkisin ajettiin johtajan virka, jonka ko hallintokunnan virkamiesjohto on todennut täysin tarpeettomaksi?.”
Joulukuussa 2009 valtuusto äänesti varhaiskasvatuksen siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen, äänestystulokseen en sen enempää ota kantaa, kuin toteamalla, että itse olen yhdistämisen kannalla.
Samaisen vuoden joulukuussa kaupunginhallituksessa oli käsiteltävänä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen ja sen aiheuttamat muutokset. Tuohon sisältyi yhtenä osana uusi virka, varhaiskasvatuksen palvelujohtajan virka. Karkeasti eritellen palvelujohtajan tehtävänä olisi hoitaa tilaaja-tuottajamallin vaatimien sopimusten laadinta hallintokunnan ja päiväkotien välillä, eli siis tehdä sopimuksia viraston ja päiväkotien välillä päivähoidon hoitamisesta.
Tällä hetkellä, kun varhaiskasvatus vielä kuuluu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen, tehtävää siellä hoitaa palvelujohtaja, jolle kuuluu myös nuoret aikuiset.
Viran perustaminen tuli opetuslautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2010. Opetustoimen nykyinen virkamiesjohto lausui kantanaan lautakunnalle, että ko virkaa ei välttämättä tarvita, vaan nykyinen johto pystyy virkatyönä tekemään palvelujohtajalle määritellyt tehtävät. Osaa lautakunnan jäsenistä, myös syystä, hämmästytti seikka, että sote:n palvelujohtajan nykyiset tehtävät jaetaan kahdelle ihmiselle. Eli onko nykyinen palvelujohtaja todella tehnyt kahden ihmisen työt ja todella paljon ylitöitä, vai onko meillä seuraavaksi, sekä opetus- että sosiaalitoimessa täyttä palkkaa, jopa korkeata sellaista, nauttivat palvelujohtajat joilla ei kuitenkaan ole töitä kuin osa-aikaisesti ?
Opetuslautakunnassa asiasta äänestettiin ja äänestystulos oli 7-3, vain kokoomus kannatti virkaa.SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP vastustivat. Itseäni ilahdutti tulos ja ajatus siitä, että tämän viran tuomat 100 000 euron vuosittaiset kulut voidaan käyttää suoraan lasten hyväksi.
Eivät asiat taasKAAN sujuneet, kuin elokuvissa ja päiväunissa. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä käytti otto-oikeuttaan ko päätökseen kaupunginhallituksen kokouksessa 27.huhtikuuta 2010.
Tuossa kokouksessa kaupunginhallitus yksimielisesti päätti perustaa ko viran, eli ilmeisesti heillä oli viran tarpeellisuudesta parempaa tietoa kuin hallintokunnalla, jolle asia kuuluu.
Omasta mielestäni tuolle 100 000 eurolle olisi todella muutakin käyttöä, samalla rahalla saataisiin esim kaksi koulupsykologia tai kolme koulunkäyntiavustajaa.
Haluaisin kuulla Maija Kytältä ja kokoomuslaisilta luottamushenkilöiltä vilpittömän vastauksen kysymykseeni. ”Miksi kaupunkiin väkisin ajettiin johtajan virka, jonka ko hallintokunnan virkamiesjohto on todennut täysin tarpeettomaksi?.”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)